Siivousblogi

Mitä tapahtuu, kun pieni mutta periksiantamaton siivoojasoturijoukko kohtaa kotitalouden pölyt?

Hauska mainos, jossa siivous ja vankeus yhdistetään oivaltavasti:

Siivouspalvelu kirjoitti nettisivuillaan näin:

“Tähtäämme korkeatasoiseen ja luotettavaan palveluun työllistämällä rehellisiä, suomalaisia siivousalan ammattilaisia.”

Kuluttajavirasto piti mainontaa hyvän tavan vastaisena:

“Ei ole hyvän tavan mukaista esittää keinona luotettavan ja korkeatasoisen palvelun saavuttamiseksi sitä, että yritys työllistäisi vain suomalaisia.”

Viraston kanta perustui kuluttajansuojalakiin. Laki kieltää hyvän tavan vastaisen markkinoinnin, jollaista on esimerkiksi syrjintä, joka kohdistuu kansalliseen tai etniseen alkuperään, kieleen tai kansalaisuuteen.

Siivousyritys muutti lausunnon jälkeen markkinointiaan poistamalla sanan “suomalainen”.

Lähde: Rehellinen suomalainen siivooja (Kuluttajaviraston sivustolla)

Ikkunanpesu näyttää tässä olevan keskimääräistä kiinnostavampaa. Kampaamon naisia odottaa karvainen yllätys…

Mitoitettu työaika ei riitä kauppojen palvelutiskien kunnolliseen siivoamiseen, kertoo PAMin Hannu Sironen Ylen Uutisten mukaan.

Myös työhön perehdytys ja siivousvälineet ovat usein puutteellisia, kun kustannuksissa säästetään.

Palvelutiskeillä käsitellään esimerkiksi tuoretta lihaa ja kalaa, minkä vuoksi huolimaton siivous on uhka ruuan puhtaudelle ja asiakkaiden terveydelle.

Terveystarkastajat tietoisia siivouksen ongelmista

Uutisessa myös Espoon terveystarkastajien esimies Kaisa Hemminki kertoo myymäläsiivouksen ongelmista:

“Tiedämme, että myymälöissä ollaan aina välillä tyytymättömiä siivoukseen. Siinä monesti on sitä, että ei ole riittävästi ehditty perehdyttää uusia työntekijöitä.”

Elintarvigehygienian valvonta on suuressa määrin kauppojen itsensä vastuulla: terveystarkastaja käy vain 2-3 kertaa vuodessa kaupassa, jossa on palvelutiski.

Ostaako hintaa vai hygieniaa?

Siivoojan palkka ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa myymäläsiivouksen hintaan, vaan siivoukseen varattu aika näyttelee myös keskeistä roolia. Siivouspalveluja tilaavien kauppojen kannattaa siis tarkasti harkita, kannattaako myymäläsiivous antaa aina sille halvimmalle yritykselle.

Suomalaisen ostos-TV:n puhdistusaineet kalpenevat tämän tökötin rinnalla:

http://www.youtube.com/watch?v=-tvFN6Z9SN8

Talouselämässä keväällä ilmestynyt artikkeli kartoitti kiinnostavasti siivoustyön hintoja pääkaupunkiseudulla: kotisiivouksen hinta oli lähes kaikilla siivouspalveluilla n. 30 euroa per tunti.

Kotisiivousta tarjoavan Maarian Kotipalvelun toimitusjohtaja Eva Lindberg miettii, miksi hinta on kutakuinkin sama:

”Yleistä hintatasoa kannattaa noudattaa. Jos pyytää enemmän, asiakkaat kaikkoavat. Halvemmalla tekevät maahanmuuttajat ja aloittelijat.”

Kaikille siivous ei maksa saman verran: tinkivälle hinta kotisiivous- ja muista kotipalveluista voi olla alempi ja monen tunnin lasku voidaan pyöristää.

Ilta-Sanomien ja Taloussanomien selvityksen mukaan yksityissektorin siivoojan palkka oli keskimäärin 1554 euroa vuonna 2008.

Se oli pienin palkka yksityissektorilla. Valtiolta, kunnista ja seurakunnista löytyi sitäkin pienipalkkaisempia työntekijöitä.

Kaikista ammattinimikkeistä siivoojan palkka oli kahdeksanneksi huonoin. Sen pohjalta ei ole ihme, että siivoojille on vaadittu oikeutta.

Katso myös: Siivoojan palkka 2010

Oikeutta siivoojille -liike on lähtöisin Yhdysvalloista. Se vaatii parannuksia siivoojien palkkaan ja työoloihin.

Oikeutta siivoojille pyrkii saamaan työnantajat neuvottelupöytään. Esimerkiksi Hollannissa toiminnan tuloksena on minimipalkka 10 €/h.

Suomen Oikeutta siivoojille perustettiin syyskuussa 2007.

Liikkeeseen voi tutustua osoitteessa www.oikeuttasiivoojille.webs.com.

Siivouspalvelut.comin blogissa on tarkoitus käsitellä siivoukseen ja siivouspalveluihin liittyviä ilmiöitä monelta kantilta. Blogissa tulee esiintymään myös huumoria, erilaisten kuvien ja videoiden muodossa.

Blogin julkaisutahti on 1-5 postausta kuukaudessa. Kaikki palaute on lämpimästi tervetullutta, myös muualla verkossa.